ARTIKKELIT 8/96
Muinaiskirkkoslaavin tärkein taustavaikuttaja oli Suur-Määriä 800-luvulla hallinnut Rostislav, joka pyysi Bysanttia lähettämään maahansa slaavinkielisiä kristinuskon opettajia. Matkaan toimitettiin kaksi veljestä, Methodios ja Kyrillos.
Miksi Rostislav kutsui kirkonmiehet nimenomaan Bysantista eikä Roomasta, on epäselvää.
Tehtävä ei ollut helppo. Slaavilaisista kielistä puuttui riittävä käsitteistö ja sopiva kirjaimisto. Metodioksen ja Kyrilloksen piti luoda uusi kieli, jossa oli sekä slaavilaisten kielten että Thessalonikin murteiden osia. He suunnittelivat myös oman aakkosiston, glagolitsan.
Näin syntyi muinaiskirkkoslaavi, joka Metodioksen ja Kyrilloksen oppilaiden kautta levisi Bulgariaan ja sieltä Venäjälle ja muualle slaavilaisen maailmaan. Glagoliittinen kirjaimisto tosin syrjäytyi vähitellen. Ortodoksiset maat omaksuivat sen tilalle bulgarialaisten kehittämän kyrillisen kirjaimiston. Glagolitsa säilyi vain roomalaiskatolisessa Kroatiassa.
Muinaiskirkkoslaavin lisäksi puhutaan pelkästä kirkkoslaavista. Tällöin tarkoitetaan sitä kieltä, jota on käytetty 1100-luvun jälkeen. Kirkkoslaavi vakiinnutti asemansa slaavien yleisenä kirkkokielenä. Se oli kirkon, asiakirjojen ja oppineiden kieli, aivan kuten latina lännessä.
Kun latinan rooli kansallisvaltioiden synnyttyä oli pienentynyt ja Bysantti oli 1450-luvulla jäänyt turkkilaisten jalkoihin, kirkkoslaavin merkitys kasvoi. Vaikka rahvas ei kirkkoslaavia puhunutkaan, siitä tuli ehdoton osa slaavilaisten kansojen identiteettiä. Kirkkoslaavia käytettiin jopa ei-slaavilaisen Liettuan kirjakielenä. Venäjällä kirkkoslaavi pysyi ainoana kirjakielenä aina 1700-luvulle asti, jolloin Pietari Suuri yksinkertaisti kirjaimistoa. Samaan aikaan vahvistui venäjän kielikin, mutta oikeastaan vasta Puskin 1800-luvun alussa varmisti venäjän lopullisen läpimurron todelliseksi kirjakieleksi. Ortodoksisissa kirkoissa ja sen jumalanpalveluksissa kirkkoslaavi elää edelleenkin. Kirkkoslaavista juontuvat myös monet slaavilaiset sivistyssanat. Tällainen sana on esimerkiksi glasnost - avoimuus.
