Paperiversiosta luettavissa:Kun siveä kohtasi
langenneen
Kun keskiluokan siveä nainen lähti 1800-luvulla syntisten prostituoitujen luo,
harpattiin valtava askel naisliikkeen historiassa. Vihdoin naisella oli lupa puhua
sukupuolisuudesta.
Häpeällinen nälkä?
Lihavuutta ei katsota kontrollia korostavassa nyky-yhteiskunnassa hyvällä. Kaikkien
tulisi olla kauniita ja hoikkia. Ei ihme, että ahmimisesta voi tulla ongelma, joka
vääristyy syömishäiriöksi.
Ihmiskunnan vitsaukset
Toisin kuin usein luullaan, sukupuolitartunnan saadakseen ei tarvitse viettää
erityisen syntistä elämää. Pelkästään se, ettei elä selibaatissa, riittää.
Piittaamattomuus on pahin vitsaus, muistuttaa tutkija.
Maailmansodan ruhjomat
Yliopistolla vieraillut Antony Beevor käsittelee sotahistoriaa kärsivien yksilöiden
näkökulmasta. Saksalaisten siviilien kokemista kauhuista toisessa maailmansodassa ei ole
juuri puhuttu aiemmin.
Teloitusten muuttuva historia
Venäläisillä historioitsijoilla on edelleen työtä Stalinin armeijan tekojen
selvittämisessä. Akatemiantutkija Natalia S. Lebedeva vaaransi paljastuksillaan uransa
1990-luvun alussa.
Sörkkalaista huliganismia
1900-luvun alussa Pitkänsillan pohjoispuolella pelättiin hurjia sakilaisia.
Sakilaisten väkivallalla oli sosiaalinen taustansa. Köyhien nuorten ammatillisissa
näkymissä ei ollut hurraamista.
Uhka tulevaisuudessa
Informaatiosodassa pyritään hajottamaan yhteisyyden tunnetta, ei niinkään
tuottamaan ruumiita. Sotilaallisen uhan erottaminen muista turvallisuusuhista on
tulevaisuudessa yhä vaikeampaa.
Oi kuusipuu
Se, mikä näyttää muille tavalliselta puunrungolta, on kemistille kiehtova
rakennelma selluloosaa, hemiselluloosia, ligniinejä ja lignaaneja. Puussa piilee vielä
paljon yllätyksiä.
Ajan hampaan kimpussa
Muutokset nisäkäsfossiilien poskihampaassa kertovat, mitä lajeille tapahtuu kun
ympäristö muuttuu. Yksinkertainen oivallus vei tutkijat kiinnostaville teille.
Haikaran jäljillä
Lapsettomuuden syyn selviäminen ei aina ole onnistuneen hedelmöityshoidon edellytys.
Selittämätöntä lapsettomuutta hoidetaan Suomessa hyvin tuloksin, todistaa tuore
väitöskirja.
Kollaasin vuosisata
Elokuva, 1900-luvun varjohistoria, on sosiaalisena ilmiönä ja taiteellisena
ilmaisukeinona keskeistä materiaalia kadonnutta aikaa etsittäessä, esittää Peter von
Bagh väitöskirjassaan.
Perinteitä kunnioittamatta
Yhteiskunnan kuohunta näkyi 1960-luvun japanilaisissa elokuvissa uudeksi aalloksi
kutsuttuna protestiliikkeenä. Uusi radikaali ohjaajasukupolvi kuvasi armotta illuusionsa
menettänyttä yhteiskuntaa.
Huippututkimuksen pääkallopaikalla
Yhdysvaltain kansallinen terveysjärjestö vetää puoleensa tutkijoita eri puolilta
maailmaa. Vuosien aikana myös monet suomalaiset ovat päässeet mukaan projekteihin.
Kansanperinteen kääntöpuoli
Julkaistuissa kansanrunoelmissa on ollut vähän seksiä, ja erityisen vähän niissä
on käsitelty seksin kiellettyä puolta. Kansa on toki kertonut myös kielletyistä
leikeistä.
Synnin palkka
Synnintekijän tie vie syvällä maan kuoren alla sijaitsevaan helvettiin. Helvetin
rangaistukset ovat mielikuvituksellinen sovellus seitsemästä kuolemansynnistä. |